Vapaaehtoiset tekijät vähenevät, kustannukset nousevat, polttoaineen saatavuus heikkenee, ympäristölupien toiminta-ajat kiristyvät, nuorten harrastajien määrä vähenee… Ilmailukerhot kamppailevat näiden, ja monien muiden haasteiden kanssa toiminnassaan jatkuvasti. Aloittaessani itse laskuvarjohyppyharrastuksen vuonna 2008 Suomessa hypättiin 37786 hyppyä. Nyt 16 vuotta myöhemmin hyppymäärä on pudonnut alle 30000 hypyn, ollen… Lue lisää »Hyppääminen 2030-luvulla?
Kouluttajakursseilla opetetaan, että ihminen oppii parhaiten, kun oppimiseen yhdistetään näkemistä, kuulemista, puhumista ja itse tekemistä. Etenkin, kun puhutaan liikunnallisista taidoista, kuten laskuvarjohyppäämisestä, on itse tekemisellä oltava korostunut rooli. Varavarjon käyttöön tai uloshyppyyn liittyviä liikeratoja on päästävä harjoittelemaan mahdollisimman autenttisissa olosuhteissa riittävän paljon, jotta liikeradat jäävät… Lue lisää »Alkeiskurssi ilman teoriatunteja
Mikä on nollavisio? Tiivistettynä se tarkoittaa: ”Jotta kukaan ei kuolisi, eikä loukkaantuisi vakavasti”.
Vanha sananlaskukin sen sanoo, ensin on tehtävä virhe, jotta voi oppia. Laskuvarjohyppäämisessä suhtautuminen virheisiin on kuitenkin täysin jotain muuta. Hätkähdin viime kesänä erästä keskustelua, jossa päiviteltiin jonkun hyppääjän suoriutumista. Keskustelussa vilisivät esimerkiksi lauseet: ”Miten se nyt tolleen?” ”Eikö se osannut?” ”Miten tuollaisen virheen voi tehdä?”.… Lue lisää »Kantapään kautta opitaan (sen ei tarvitse olla oma kantapää)
Viime viikonloppuna suomalaisten laskuvarjohyppykerhojen aktiiveja kokoontui Helsinkiin vuosittaiseen kerhopomopalaveriin (Kepopa). Hieman vastaavan tyyppinen tilaisuus on ensi viikolla Puolassa, Varsovassa, jossa järjestetään Skydiving Symposium. Symposium on mielestäni jonkinlainen hybridi Suomen Turpaboogeista ja kerhopomopalaverista. Useat luennot on suunnattu tietylle viiteryhmälle, kuten kouluttajille, mutta tilaisuudesta löytyy mielenkiintoista ohjelmaa… Lue lisää »Älä jätä yksin
Yhdistyksen hallituksessa työskentely on palkitsevaa vapaaehtoistoimintaa, jossa ei varmasti tekeminen lopu ihan heti. Hallitustyöskentelystä löytyy kaikille jotakin osaamisensa mukaan, kuten markkinointia, tapahtumien suunnittelua, kerhotilojen kehittämistä… niin ja sitten taloushallintoa, joka valitettavan usein ei oikein tunnu kiinnostavan ketään. Usein varsinainen kirjanpito on ulkoistettu tai sitä hoitaa… Lue lisää »Taloudenhoidon pakkopulla
Sen lisäksi, että FUBAR on armeijaslangia ja on lyhenne sanoista: Fucked up beyond all recognition, on se myös suomalainen yhdistys, jonka tarkoituksena on: ”… toimia suomalaisten laskuvarjokerhojen, niiden jäsenten, erillisten henkilöjäsenten ja laskuvarjourheilua tukevien toimijoiden aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä; edistää suomalaista laskuvarjourheilua, laskuvarjohyppytapahtumien järjestämistä ja… Lue lisää »FUBARin tarina
Lapsen liikunnallinen kehitys lähtee mahallaan olemisesta. Kun mahallaan on tukeva olo nostetaan ylävartalo kyynärvarsien varaan ja kurotellaan varovasti kohti esineitä. Ennen ryömimään lähtemistä ehkä kieritään tai pyöritään paikallaan mahallaan. Tukeva vartalokosketus lattiaan vaihtuu vähitellen konttaamiseen ja pystyyn nousemiseen. Jalkojen päällä asento on hutera ja vaatii… Lue lisää »5 keinoa kehittyä hyppäämisessä
Päätettiin alkaa kirjoittamaan blogia, jei! Mutta miksi laskuvarjohyppypalveluita tarjoavan firman pitäisi kirjoittaa blogia? Mistä me edes kirjoitetaan?